Teodor Ernst Silfversvan

(1843-1913)

Silfversvan sai eron sotapalveluksesta kontra-amiraalina 27.1.1896.

Silfversvan määrättiin risteilijä Zabijakan päälliköksi 14.4.1884 sekä ylennettiin 2. luokan kapteeniksi 10.3.1885. Silfversvan komensi 1885 - 1886 risteilijä Zabijakan matkaa Kronstadtista Arkangelin, Bergenin ja Lissabonin kautta Sevastopoliin. Hänet ylennettiin 1. luokan kapteeniksi 13.1.1887, ja hän sai eron Zabijakan päällikkyydestä 24.1.1887.  Alus oli valmistunut Philadelphiassa ja otettu käyttöön 1879.  Se teki 1880-1883 pitkän purjehduksen Tyynellemerelle ja kuului sen jälkeen useaan otteeseen Välimeren laivueeseen.  Sitten alus siirrettiin Tyynenmeren laivastoon.  Venäjän-Japanin sodan alussa 1904 se oli Port Arthurin satamassa riisuttuna aseista.  Japanilaisten hyökkäyksessä alus sai kolme tykistöosumaa ja upposi.  Sen pääaseistuksena oli 2 kpl 152 mm tykkejä, nopeutta 15,5 solmua, kokoa 1236 tonnia ja miehistöä 151.

Risteilijä Zabijaka

Hän tuli panssarifregatti Admiral Tšitšagovin päälliköksi 24.2.1890. Hänet siirrettiin 31.10.1892 4. meriekipaasin komentajaksi pysytettynä Admiral Tšitšagovin päällikkönä.   Alus oli otettu käyttöön 1869.  Se riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin 1907.  Saman vuoden syksyllä sitä käytettiin Tallinnan lähistöllä tykistön harjoitusmaalina.  Aluksen pääaseistuksena oli 1892 uudistuksen jälkeen 2 kpl 280 mm tykkejä, nopeutta 9,5 solmua, kokoa 3630 tonnia ja miehistöä 270.  Sen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen  Johan Fredrik von Schantz.

Panssarifregatti Admiral Tšitšagov

Silfversvan tuli panssariristeilijä Vladimir Monomahin päälliköksi 13.1.1893.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Oskar Ludvig Starck.  Alus oli otettu palvelukseen 1883.  Se oli jo vanhanaikainen laiva ottaessaan osaa Tsushiman meritaisteluun 1905.  Se sai useita osumia japanilaisalusten tykistöstä ja joutui möhemmin torpedoveneiden hyökkäyksen kohteeksi.  Yksi torpedo vaurioitti sitä pahasti.  Miehistö jätti aluksen ja pohjaluukut avattiin, jotta se ei jäisi japanilaisten haltuun.  Tämän seurauksena se upposi.  Aluksen päätykistönä oli 1904 tehdyn uudistuksen jälkeen 5 kpl 152 mm tykkiä, sen nopeus oli 15,8 solmua, koko 5754 tonnia ja miehistöä 502.

Panssariristeilijä Vladimir Monomah

Hänet määrättiin sitten panssariristeilijä Rossijan päälliköksi 2.7.1894.  Tässä tehtävässä hän oli aluksen rakennustyön aikana.  Se nimittäin laskettiin vesille Silfversvanin jo erottua palveluksesta ja otettiin käyttöön vasta 1897.  Rossija otti osaa venäläisen ja japanilaisen risteilijälaivueen väliseen Ulsanin taisteluun 14.8.1904 ja vaurioitui pahasti.  Se korjattiin perusteellisesti Kronstadtissa 1906-1909.  Sen jälkeen se toimi koululaivana kunnes osallistui ensimmäisen maailmansodan aikana partiointitehtäviin ja miinoituksiin.  Joulukuussa 1917 se purjehti Helsingistä Kronstadtiin ja siirrettiin seuraavana keväänä reserviin.  Osa sen tykistöstä riisuttiin 1919 käytettäväksi sisällissodan maarintamalla.  Alusta oltiin hinaamassa 1922 Saksaan romutettavaksi kun se myrskyssä ajautui karille Tallinnan lähistöllä.  Myöhemmin se saatiin irroittettua ja hinattua Kieliin, jossa se romutettiin.  Aluksen pääaseistuksena oli 4 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 19,74 solmua, kokoa 12.580 tonnia ja miehistöä 839.

Panssariristeilijä Rossija Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikana