Teodor Sillman

(1854-1926)

Sillman toimi 13.10.1909-14.2.1910 Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston jäsenenä.  Hän erosi sotapalveluksesta 3.10.1911 vara-amiraalina.

Hänet määrättiin 4.3.1895 monitori Smertšin päälliköksi.  Alus oli otettu käyttöön 1865.  Se poistettiin laivaston rekisteristä, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin 1903.  Alus otettiin 1909 uudelleen käyttöön proomuna.  Se jäi saksalaisten haltuun keväällä 1918 Helsingissä ja seuraavana kesänä Brest-Litovskin rauhansopimuksen perusteella siirrettiin Kronstadtiin.  Alus upposi lokakuussa 1941 saksalaisen tykistötulen jälkeen, mutta se nostettiin ja korjattiin seuraavana vuonna.  Se poistettiin lopullisesti laivaston luettelosta 1959 ja romutettiin.  Aluksen pääaseistuksena oli 1870 tehdyn uudistuksen jälkeen 2 kpl 229 mm tykkejä, nopeutta 8,3 solmua ja kokoa 1560 tonnia.   Vastaavilla monitoreilla oli n. 100 hengen miehistö.

Monitori Smertš

Sillman toimi 1896 - 1897 tykkivene Korejetsin päällikkönä matkalla Kronstadtista Tyynellemerelle ja takaisin.  Sen päällikkönä ovat toimineet myös suomalaiset Nikolai Jaenisch ja Vladimir Lindeström.  Korejets oli valmistunut Bergsundin telakalla Tukholmassa ja otettu käyttöön 1887.  Alus osallistui Venäjän-Japanin sodan alussa 9.2.1904 käytyyn Chemulpon lahden taisteluun, jonka jälkeen aluksen miehistö räjäytti sen, ettei se joutuisi japanilaisten käsiin.  Korejetsin pääaseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 13,5 solmua, kokoa 1224 tonnia ja miehistöä 174.

Tykkivene Korejets

Sillman 24.1.1898 määrättiin päälliköksi torpedoristeilijä Gaidamakille, jota hän komensi 1898-1900 Kiinan vastaisessa sodassa, missä hän kunnostautui erityisesti Takun linnoituksen valtauksessa kesällä 1900.  Gaidamak oli valmistunut Crichtonin telakalla Turussa ja otettu käyttöön 1894.  Myöhemmin se osallistui vielä Venäjän-Japanin sotaan, jossa aluksen miehistö upotti sen Port Arthurissa, ettei se joutuisi japanilaisten haltuun.  Japanilaiset kuitenkin nostivat aluksen ja ottivat sen uudelleen käyttöön 1906 nimellä Shikinami.  Se romutettiin 1914.  Aluksen pääaseistuksena kaksi 381 mm torpedoputkea ja 6 kpl 47 mm tykkejä, nopeutta 20 solmua, kokoa 400 tonnia ja miehistöä 64.   Aluksen päällikköinä toimivat aikanaan myös suomalaiset Alexander Stemman ja Vasili Boisman.

Torpedoristeilijä Gaidamak

Hänet määrättiin rannikkopanssarilaiva Pervenetsin päälliköksi 14.1.1901.  Pervenetsin päällikkönä toimivat aikanaan myös suomalaiset Georg Ludvig Gadd ja Oskar Ludvig Starck.  Alus oli rakennettu Lontoossa ja otettu palvelukseen 1864.  Laivan ongelmana oli kiikkeryys eikä sitä koskaan käytettykään avomeripalveluksessa.  Alus toimi tykistön koululaivana.  Laiva riisuttiin 1908 aseista ja muutettiin proomuksi nimellä Barzha No. 1.    Neuvostolaivasto käytti sitä hiilenkuljetukseen Kronstadtiin 1922-1925.  Sen jälkeen se muutettiin hiilivarastoksi, jona se toimi useilla eri nimillä.1950-luvulle saakka.  Alus romutettiin 100-vuotiaana vasta 1960-luvun alkupuolella..  Sen päätykistönä oli 26 kpl 196 mm tykkiä, nopeutta sillä oli vain 8 solmua, koko 3277 tonnia ja miehistöä 459.

Rannikkopanssarilaiva Pervenets

Sillman siirrettiin 19.12.1901 12. meriekipaasin komentajaksi ja samalla panssariristeilijä Pamjat Azovan päälliköksi. Sen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Anders Wirenius.   Alus oli otettu palvelukseen 1890.  Itämeren laivaston lähtiessä Venäjän-Japanin sodan aikana Kaukoitään oli Pamjat Azova kattilaremontissa eikä päässyt mukaan.  Aluksella puhkesi 1906 kapina, jonka sen päällikölle lojaalit miehistön jäsenet kukistivat.  Se muutettiin 1907 koululaivaksi ja sai nimen Dvina.  Vallankumouksen aikana keväällä 1917 alus sai takaisin vanhan nimensä.    Brittiläinen torpedovene upotti sen Kronstadtin satamaan elokuussa 1919, jossa alus 1923 lopulta romutettiin.  Aluksen pääaseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 16,8 solmua, kokoa 6734 tonnia ja miehistöä 570.

Panssariristeilijä Pamjat Azova