Nikolai Jaenisch

(-1903)

Jaenisch ylennettiin kontra-amiraaliksi 13.1.1901.

Hänet määrättiin monitori Streletsin päälliköksi 23.2.1891.  Alus oli otettu käyttöön 1865 ja 1892 se luokiteltii8n uudelleen rannikkopanssarilaivaksi.  Se siirrettiin reserviin ja riisuttiin aseista 1900.  Tämän jälkeen se toimi kelluvana työpajana Kronstadtin ja Leningradin satamissa aina 1956 saakka.  SEn pääaseistuksena oli 1890 tehdyn uudistuksen jälkeen  2 kpl 229 mm tykkejä, nopeutta vaivaiset 7 solmua, kokoa 1566 tonnia ja miehistöä 110.

Monitori Strelets

Jaenischista tuli tykkivene Korejetsin päällikkö 6.2.1893.  Aluksen päälliköitä olivat aikanaan myös suomalaiset Teodor Sillman ja Vladimir Lindeström.  Alus osallistui Venäjän-Japanin sodan alussa 9.2.1904 käytyyn Chemulpon lahden taisteluun, jonka jälkeen aluksen miehistö räjäytti sen, ettei se joutuisi japanilaisten käsiin.  Korejetsin pääaseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 13,5 solmua, kokoa 1224 tonnia ja miehistöä 174.

Tykkivene Korejets

Hänet määrättiin 25.4.1897 taistelulaiva Navarinin päälliköksi matkalle Välimerelle ja Kaukoitään, missä hän 1898 johti Port Arthurin ja Talienvanin linnoitusten miehitystä kiinalaisia vastaan.  Alus oli otettu käyttöön 1896.  Se osallistui 1905 Tsushiman meritaisteluun, jossa sai useita torpedo-osumia, kaatui ja upposi.  Aluksen pääaseistuksena oli 4 kpl 305 mm tykkejä, nopeutta 15,85 solmua, ko0kopa 10.206 tonnia ja miehistöä 622.

Taistelulaiva Navarin

Jaenisch määrättiin 18.12.1899 14. meriekipaasin päälliköksi Kronstadtiin ja samalla panssarikansiristeilijä Avroran komentajaksi.  Tällöin alukselle tehtiin vielä varustelutöitä ja Jaenisch siirtyi Mustanmeren laivaston esikuntapäälliköksi ennen Avroran astumista palvelukseen.  Tsushiman taistelussa alus kuului osastoon, joka irtautui etelään ja pääsi turvaan Manilan satamaan.  Suuren osan ensimmäisestä maailmansodasta se piti tukikohtanaan Helsinkiä tehden partiointia Itämerellä ja osallistuen sotatoimiin Riianlahdella 1916.  Marraskuussa 1917 aluksen ampuma merkkilaukaus toimi signaalina Talvipalatsin valtauksen alkamiseksi.  Alus siirrettiin reserviin 1918 ja sen tykkejä käytettiin sisällissodan maarintamilla.  Alus uudistettiin 1922-1923 ja sitä käytettiin koululaivana propagandaristeilyillä ulkomaiden satamiin.  Se riisuttiin uudelleen aseista 1941 ja käytettiin kelluvana varuskuntana.  Saksalainen tykistö upotti sen saman vuoden syksyllä Oranienbaumin satamaan.  Sodan jälkeen alus korjattiin Leningradissa ja sijoitettiin Nevalle muistomerkiksi 1948.  Sille tehtiin perusteellinen korjaustyö 1984-1987, jonka jälkeen se on toiminut museona.  Aluksen pääaseistuksena on 8 kpl 152 mm tykkejä, nopeutta 19,2 solmua, ko0koa 7000 tonnia ja miehistöä 570.

Panssarikansiristeilijä Avrora